Sweat Wellness

Moving Mountains: 1 + 1 + 1 = 4

Moving_mountains_lions_head

<< The amazing Lion’s Head view from our Villa >>

Nuorempana yksiin lempparikappaleisiini kuului Usherin Moving Mountains. Energisoiva ja jotenkin potkun persuksille antava biisi, jota kuuntelen vieläkin usein lenkkeillessäni.

Lomalla on kiva pysyä aktiivisena. Ei haluttu muiden tavoin hommata Markun kanssa salikortteja, sillä en halua viettää aikaani sisällä jalkaprässissä hikoillen. Sitä voin tehdä Suomessakin, mutta parvekkeella joogaaminen ei siellä ihan taida onnistua.

Pari päivää sitten lähdimme kaikki kykeneväiset eli meitsi, Markku ja Milla valloittamaan Lion’s Head vuorta, tuota kuvan “pikku nyppylää”. Luulin homma olevan tehokas patikkareissu, mutta se yllättikin kunnolla..

Homma alkoi kämpillä kunnon aurinkorasvalotrauksella. Sitten vaan lenkkarit jalkaan, lippis päätä suojaamaan ja menoks.

Niin kuin elämässä välillä tuppaa käymään,

MATKALLE TULI MUTKIA.

Kirjaimellisesti.

Tiivistettynä: reittimme oli väärä & sahasimme ees taas vuoristoa sykkeen noustessa taivaisiin. Tätä “alkulämpöä” jatkui 1,15h kunnes vihdoin olimme parkkiksella, josta jengi coolisti yleensä kiipeämisen aloittaa.

HITTO olin puhki ja suoraan sanottuna v**utti kovaa.

Itse nousu oli rankka ja kannattaisi tietty tehdä aamulla aikaisin ennen pahinta paahtoa. Oikean reitin löytyessä oli arska ehtinyt nouseen ollen polttavan kuuma. Varjosta ei ollut tietoakaan. Vettä sentään tajuttiin raahata mukaan litrakaupalla. Markku sai miespisteet kantamalla lisäpainot repussaan.

Ylös mentiin ja alas samaa reittiä. Olo oli kuin Veikka Gustafssonilla konsanaan.

Mutta pointtini tässä kaikessa on seuraava: Kavereita ilman en olisi kiivennyt huipulle. Hanskat oli tiskissä jo sen alkuhortoilun jälkeen, teki mieli siirtää “haikki” seuraavalle päivälle. Tai ylihuomiselle. Miksei vaan suorilta ens reissuun.

Olin hetken super turhautuneena kuin kiukkuinen teini. Olin hiljaa tai valitin kramppaavaa selkää. Teki mieli vislaa paikalle taksi ja lähteä kylmään suihkuun.

Kolmen koplamme tsemppi kantoi kuitenkin läpi koko maitohappoisen ja hikisen kokemuksen. Maisematkin oli kiva bonus kaupan päällisiksi, mutta parasta oli se ettei annettu periksi. Ryhmähenki voitti. 1+1+1=4

<< Our snapbacks were much needed in the burning sun! Hence our tiny clothes 🙂 >>

Epämukavuusaluetta ei turhaan hehkuteta. Opin taas tälläkin kertaa itsestäni ja maailmasta paljon.

Arkeen vinkkiä: Kun joku asia ottaa päähän, kannattaa ottaa puhelin käteen ja oksentaa asia suusta ulos sammakoineen kaikkineen parhaalle kaverillesi, äidillesi tai vaikka koirallesi. Älä pura asiaa ainakaan somessa, se on ihan typerää hommaa.

<< Nooooot scared at all >>

<< Markku pole dancing, LOL x 10 >>

Ja mitä vuoren (tai pienempienkin kukkuloiden) valloituksiin tulee, jestas, muistakaa kunnioittaa niitä isoja järkäleitä.

Kun taas toisaalta:

“It is not the mountain we conquer, but ourselves.”

<< We were hoping for a helicopter to pick us up from the top, but nope had to clime down 😉 >>

Jos ikinä olette niin onnekkaita että eksytte Kapkaupunkiin, niin suosittelen Lion’s Headin patikointia lämpimästi. Mikäli olet jo 50 vuoden paremmalla puolella, tulee kokemusta epämääräisen lohkareisesta ja vaikeakulkuisesta maastosta olla. Hyvän peruskunnon lisäksi tietty.

Vinkkini Lion’s Headin kipuamiseen:

♥ ota selvää reitistä ennen kuin lähdet suin päin tarpomaan
♥ herätyskello soimaan aikaisin – noin klo 6:00 lähtö toimii kuumimpina kuukausina parhaiten
♥ vettä mukaan kelistä riippuen ainakin 2 l / henkilö
♥ yksin kiipeämistä ei suositella – kaveri mukaan jo ihan turvallisuussyistä
♥ hyvät lenkkarit tai vaelluskengät jalkaan
♥ tärkeänä tekijänä hyvä porukka, jossa tsempataan muita

Tänään vuorossa oli Table Mountainin eli pöytävuoren valloitus Skeleton Gorge reittiä pitkin. Luurankoja ei nähty, mutta hauska patikointi tämäkin oli. 3h7min, 1099m korkeuteen ja matkaakin kertyi 7,7km. Pylly pyöristyy ja seikkailukartat laajenee.

Tänään pelataan Afrikan Tähteä ja juodaan Mojitoja.

x,

P

When I was younger Usher’s song Moving Mountains belonged to my top favorites! It was energizing and somehow just kick ass. I actually still like to listen to it while working out.

When on Holiday, it’s always nice to stay active! Me and Markku didn’t buy gym cards, because I do not prefer to spend my time sweating inside when I can do that just as well in Finland. Yoga on the balcony sounds more like my cup of tea.

A couple of days ago me, Markku and Milla (others were still not feeling great enough for a hike) left the villa to conquer the Lion’s Head mountain, that ”little hill” in the 1st pic. I thought it to be just a normal but effective hike, but it ended up being something a little more…

I bathed myself in a litre of sun block, put my sneakers on, baseball cap to protect my head and off we went.

As in life generally

THERE WERE some PUMPS ON THE ROAD.

Literally.

To summarize it quickly: our route was wrong & we went back and forth on the mountain with a rising heart rate. This ”warm up” continued for 1,15h until finally we were in the parking lot, where everyone was casually starting the whole climb. 

Damn, I was soooo worn out, sweaty and quite frankly pissed as f**k.

The whole climb was heavy and would really have had to be done early in the morning before the worst of the sun roast. By the time we found the right route, the sun was already up and beaming. No shade in sight. Fortunately there was 1 thing we got right and that was the amount of water. Markku got some major man points by carrying all that extra weight on his backpack.

Up we went and down the same route. I felt like the first man ever seen on Mount Everest. LOL!

My point with all this is: without the support of friends I would not have climbed to the top. I was nearly waving a white flag. I just wanted to reschedule the hike to the next day. Or to the day after that. Why not just to the following year. 

I was  like a frustrated teenager, either silent or complaining about cramps on my back. All I wanted was to wave for a cab and get myself in a cold shower. 

However, we carried through the entire experience while milk acids were making it quite heavy. The amazing scenery on the top was also a great plus, but the best part was the fact that we got our asses up on that lil hill despite the challenges in the beginning. Team spirit won. 1 + 1 + 1 = 4

Nothing great usually happens within comfort zones, this was again one situation to prove that right. I learned much about myself and the world around me.

Some insight to everyday life: When something pugs you, crab your phone and give your best friend, mom or your dog a call. Spill out all your beans on that call and you will feel already much better! Do not whine about your personal negative stuff on social media, it only makes you look stupid and naive. 

And when it comes to mountains and hiking; honor the big rocks. 

While on the other hand:

“It is not the mountain we conquer, but ourselves.”

If you are ever lucky enough and find yourself in Cape Town, I really recommend hiking on Lion’s Head. If you are already on the more mature side of 50 years, you will need at least some experience from hiking, difficult ground in addition to good basic health condition of course. 

Tips for the Lion’s Head hike: 

♥ find out the route before you go all blind into the woods (that’s what we did)

♥ put your alarm on early – about 6:00 am works during the hottest of months the best

♥ importance of water! depending on the heat at least 2 l / person

♥ climbing alone is not recommended 

♥ good sneakers or hiking shoes needed

♥ the most important thing: great team spirit will get you all to the top even if something else goes wrong

Today it was time to conquer another mountain; Table Mountain. We took the Skeleton Gorge route, but fortunately didn’t see any skeletons. 3h7min, 1099m altitude, 7.7km. My bum is getting rounder and adventure maps are expanding. Win win situations. 

Now I’ll focus on some board games and enjoy 1 or 2 mojitos.

x

P

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply