Style Wellness

I Don’t Know (& I’m Okay With That)

heartbeats_petrakorpi_winterjacket1heartbeats_petrakorpi_winterjacket6Mutta mitä sitten haluat tehdä isona?

Kuulin tämän kysymyksen pari vuotta sitten eräältä läheiseltäni ja juuri tämä kyseinen kerta on jäänyt vahvasti mieleeni.

Miksikö? Tuota kysymystähän voi kuulla monestikin eri tilanteissa.

heartbeats_petrakorpi_winterjacket2heartbeats_petrakorpi_winterjacket4Tämä aihe on ollut itselleni vaikea, koska vastaukseni on aikalailla aina kuulunut kutakuinkin näin:

“en tiedä, en ole varma”

Jossain vaiheessa annoin tämän vaikuttaa itseeni negatiivisesti. Olin ärtynyt itselleni (ja ehkä samalla sivutuotteena muillekin) siitä, etten tiedä. Miten hitossa en tiedä näin tärkeää asiaa!?

heartbeats_petrakorpi_winterjacket5heartbeats_petrakorpi_winterjacket3Näissä kuvissa olin juuri tulossa pyntättynä eräästä haastattelusta, jossa kuulin jälleen tuon kysymyksen, mutta huomasin ilokseni vastaavani ihan rauhallisen rennosti, että “en muuten tiedä”. Sen ääneen sanominen ei hetkauttanut saatika harmittanut lainkaan. Kaippa olen jollain tapaa kasvanut paremmin sinuiksi itseni kanssa.

Mitä paremmin tunnet itsesi, sitä vähemmän annat asioiden hermostuttaa sinua.

Kun luot itsellesi vahvan ymmärryksen itsestäsi, et anna muiden mielipiteiden ja sanojen vaikuttaa sinuun. Ei ole kyse siitä perinteisestä “minä tiedän kaiken, minä olen paras siinä tai tässä” vahvuudesta, vaan oman pääkoppasi sekä sydämesi ja ympäröivän maailman suhteesta ja niiden ymmärtämisestä.

Ymmärrän ja tiedän, että en tiedä ja sen myötä oloni on rauhallinen.

Se että uskaltaa sanoa, mitä oikeasti on, on vahvuutta. Ei kannata leikkiä tykkäävänsä polttavansa röökiä vaan siksi, että kaikista kavereista se on niin cool ja kaikki muut tekevät sitä. Hölmö esimerkki, mutta ymmärrätte pointin.

Se ettei tiedä, ei myöskään tarkoita laiskuutta tai varsinkaan välinpitämättömyyttä. Kunhan teet JOTAIN, opiskelet itseäsi ja nouset aamulla sängystä hyvä boogie päällä. Se ettet osaa pukea vaikka unelma-ammattiasi sanoiksi, ei tarkoita ettetkö voisi jollain tapaa edistää sitä takaraivossasi ehkä tietämättäsi (hah – tiedän että tiedän että en tiedä jne jne!) lymyävää haavetta JOKA PÄIVÄ!

x,

Petra

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply
    Helinä
    November 17, 2016 at 11:22

    Hyvästä asiasta kirjoitit ja samoja fiiliksiä on täälläkin päin !
    Näytät upealta kuvissa – saanko kysyä mistä laukku ja takkisi ovat ?
    Terveisiä 🙂

    • Reply
      Petra Korpi
      November 17, 2016 at 11:26

      Kiitti Helinä ❤️ Takki on H&M:n tämän sesongin muhkea pallero (luulisin löytyvän vielä liikkeistä) ja laukku on ööö jostain halpisketjusta Tallinnan reissulta. Jostain syystä tartun tuohon useimmiten vaikka tarjolla olisikin jotain fiinimpiä versioita. Ihanan tilava! Harmikseni en nyt saa mieleeni sitä liikettä, mutta Viru keskuksen 2krs päädystä se löytyi 19€ hintalapulla 😊👌🏻

  • Reply
    Susanna
    November 17, 2016 at 11:31

    Ei vitsi, nyt osui ja upposi! Minäkään EN TIEDÄ ja vihdoin tuntuu sitä, että se on ihan ok!

    Harmi vain, että muut eivät välttämättä ole samaa mieltä… etenkin työhaastatteluissa tämä kysymys tuntuu piinaavalta, kun on ensin vakuuttanut olevansa kunnianhimoinen ja urallaan määrätietoisesti eteenpäin pyrkivä nuori nainen. Tuntuu, että monille ei vastaukseksi riitä kuvailu esim. ominaisuuksista tai osa-alueista, joita sen oman unelmaduuninsa voisi kuvitella sisältävän. Pitäisi olla tarkkaa titteliä heittää pöytään, mutta kun sitä ei ole!

    Siispä kiitos, kun kirjoitit aiheesta, tästä puhutaan ääneen mielestäni liian vähän. Tärkeintähän on just se matka ja se että tekee edes jotain oman itsensä kehittämiseksi. Tarvitseeko aina kaikella, esim. ura-haaveilla, olla niin tarkkaa määränpäätä tai deadlinea? Tärkeämpää olisi osata nauttia kuitenkin tästä elämästä JUST nyt 🙂

    Ps. Petra kiitos ihan mielettömästä blogista ja some-aktiiviudesta, olen melko uusi seuraaja mutta sitäkin vakuuttuneempi, että oot ihan huikea mimmi ja mieletön roolimalli! Tykkään!

    • Reply
      Petra Korpi
      November 17, 2016 at 15:41

      Voi ei Susanna, kommenttisi olisi voinut olla suora jatke postaukseeni! Juuri nimittäin tuo työhaastattelutilanne on ollut minullakin usein niin kinkkinen. Niin kuin totesit, niin nautitaan me nyt ainakin siitä oleellisesta eli matkasta ❤️
      Kiitos vielä ihanasta kommentista! Kiva että tykkäilet 😙😙

  • Reply
    Paquela
    November 17, 2016 at 15:43

    Kiva postaus! Taas kerran kirjoitit aiheesta mitä olen miettinyt mutta en näköjään ole ikinä osannut pukea sanoiksi niinkuin sinä. Kiitos! ☺️ Muutkin sinun tämäntyyliset postaukset ovat osuneet ja uponneet ja sitä kautta alkanut pohtia omalla kohdalla samoja juttuja ja saanut itsevarmuutta omiin ajatuksiin ja omiin tuntemuksiin ❤️ Aina innolla odotan sun uusia postauksia!

    • Reply
      Petra Korpi
      November 17, 2016 at 16:10

      Tosi ihana kuulla! Se on mulla sama juttu, joskus kun lukee jotain niin tekee melkein mieli kiljahtaa ääneen että just niiiiiiin, tätähän minäkin olen pääkopassani miettinyt 😄

  • Reply
    Sara
    December 1, 2016 at 14:58

    Hei sori mun on pakko kysästä, että minkä kokoinen tuo takki sulla on? Itse arvon pitäiskö ottaa xs vai s kun kumminkin on vähän väljempi malli? Kiitos etukäteen jos vaivaudut vastaamaan tähän kommenttiin 🙂

    • Reply
      Petra Korpi
      December 1, 2016 at 15:04

      No hitsi, eräs kaverini kysyi ihan samaa enkä millään muista ulkoa. Veikkaisin että XS (koska malli on “muodikkaan” reilu) mutta varmistan huomenna kotona Helsingissä 😊👍🏻

    Leave a Reply