Contact

Instagram

Yummy

Wellness Yummy

*PEAS OF MIND* SMOOTHIE

Siinähän se, yksi viime vuosien suurimmista ruokatrendeistä:

SMOOTHIE.

Smoothievillitys on pitänyt hyvin pintansa. Eikä ihme! Super helppoja, terveellisiä, kuitupitoisia (vs mehut) ja nykyaikaisia välipaloja. Eikä vaan välipaljoa, ravitsevimmat smoothiet käyvät hyvin kevyestä ateriasta ihan vaikka lounaalla tai päivällisellä.

Ravitsevuudesta pitikin puhua.

Pirulainen kun smoothiet osaavat, tai pikemminkin niiden tekijät, huijata meitä isolla kädellä.

Nimittäin se, että imailet smoothieta ei sinällään takaa vielä mitään.

Kauppojen ja kahviloiden hyllyiltä löytyy mitä erilaisempia tuotteita ja jotkut hämmentävät esimerkiksi super pitkällä säilyvyydellään. Kuka haluaa juoda vihersmoothieta joka säilyy monta kuukautta? Toki poikkeuksia tässäkin; vaikkapa lentokentillä tai muuten kiireessä tämä valinta pesee mielestäni elähtäneen kolmioleivän.

YH!

Vinkkini on kurkata smoothien ainesosaluettelo läpi vaikka tuote kuinka tahansa isoin kirjaimin jotain hehkeää ja vihreää etiketissä väittäisikin. Kahviloissa sama homma. Monet paikat lisäävät tuotteisiinsa AIVAN TURHAAN sokeria, sokeroituja mehuja, maitoja tai ihmeellisiä jogurtteja. Terveellisenä pidetty välipala onkin salakavalasti jotain muuta. Etenkin jos kuljet sen samaisen kahvilan ohi päivittäin ja nappaat lemppari hedelmäunelmasi mukaan, niin asiaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Olkaa hereillä, niin opitte tunnistamaan “feikin” smoothien “oikeasta”.

Moni tuntuu aristelevan smoothieiden tekoa – ihan turhaan. Tekemällä oppii ja olen sanonut että blendaamalla banskuja marjoja vaikkapa pikku määrään vettä, et voi mennä pieleen.

Sisällysluettelo on aina kunnossa kun valmistat juomasi itse!

Siihen vielä vähän pinaattia, kauhallinen lemppari protskujauhetta (muista laatu!) ja vaikka lusikallinen chiaa, niin johan on!

En halua olla ilonpilaaja, mutta suosittelen myös käyttämään kokonaisia hedelmiä sen sijaan että smoothien pohja/neste olisi aina appelsiini- , omena- tai muusta hedelmämehusta. Kokonaisen hedelmän kuitu auttaa tasapainottamaan verensokeria ja nälkä pysyy näin loitolla parhaiten. 

Kuvissa näkymä replikaationi Joe and the Juice -kahvila/mehubaarin Peas of Mind -smoothiesta on ollut viime aikojen lempparini. Ihana nimi, eikö? Joen versio tuntuu jotenkin astetta maukkaammalta kuin omani, johtuneeko siitä että he mehustavat osan aineisosista jolloin smoothie ja maut blendaantuvat astetta paremmin. Kuten jo oli puhetta, niin mehustaessa kuitenkin hävitään ainesten kuitupitoisuudessa, joten se on taas meikäläisen version plussapuoli. Saat imettyä itseesi KAIKKI hyvät ravinteet!

PEAS OF MIND -SMOOTHIE

➸  2-3 varsisellerin vartta (varsiselleri kannattaa ostaa luomuna! ai miksi? lukaise tämä)
➸  2 omenaa (kuorineen – mutta muista pesu)
➸  1/2-1 avokadoa
➸ muutama iso lehdykkä lehtikaalia
➸ iso kourallinen jäisiä herneitä (kesäkesäkesä! NAM!)
➸ pari dl vettä (lisää tarpeen mukaan)
➸ muutama jääpalanen

Pese ja pilko ainekset ja blendaa kaikki hyvin sekaisin. En useinkaan lisäile itsetekemiini tuotoksiin jäitä, mutta tämä smoothie kaipaa pari palaa. Ohjeesta tulee kaksi keskikokoista tai 1 jättiläis smoothie 🙂

Mitä koostumukseen tulee, niin parhaat smoothien kamut ovat bansku (jäisenä jos mahdollista), avokado ja uudempana tuttavuutena jäinen kesäkurpitsa. Jos luulit että tarvitset maitorahkaa tai jogurttia, niin näin ei ole! Ilmankin pärjää paremmin kuin hyvin.

Ai niin, muistakaa myös värit!

Smoothien sisällöstä tulee sitä mahtavampi mitä värikkäämpiä aineksia blenderiin tunget. Hello mustikat ja lehtikaali!

Ollaanhan smoothiehyllyllä ensi kerralla salapoliisina suurennuslasin kera.

x,

Petra

Style Sweat

LAATU RATKAISEE: LEMPPARI TREENITOPPI & JOOGATRIKOOT

Lisää lempparijuttuja.

Eilen lempparihotellia, nyt lempparisalivaatetta (lempparihotlan salilla).

PALJON LEMPPAREITA 🙂

Välihuomautuksena; pikku hikoilu lomalla on yksi parhaista tavoista a) päästä eroon jetlagista b) saada ylipäänsä kropan nesteet liikkeelle ja c) sitä myötä energiat kohdilleen turistihommia varten.

Takaisin asiaan.

Jos olet kuten meikäläinen ja kivat söpöt laadukkaat sporttivaatteet innostavat sua liikkumaan, niin jestas, en keksi parempaa kohdetta säästöpossun sisällölle.

Hyvät treenivaatteet eivät välttämättä ole hintavia, mutta saattavat kestää käyttöä huonosti. Ja toisaalta kallis hinta €€€€ ei sekään takaa vielä mitään. 

Tämän hetken lemppari sporttitoppi on tämä Röhnischin tapaus. Simppeli design ja tarpeeksi tukeva/napakka malli saa topin niin näyttämään kuin tuntumaan päälläni hyvältä. Ei mitään liian puristavaa, mutta silti tarpeeksi tukeva salitreeniin. Tällä topilla en juokse, siihen rintavarustukseni kaipaa siihen vielä enemmän pitoa (hello Shock Absorber!).

Röhnischillä on muutenkin ollut nyt design-tiimillä kova meno. Toinen toistaan makeampi juttuja, joissa on selkeästi huomioitu juurikin naisten tarpeet. Toinen huipputoppi on tämä.

Mitä taas lempparitrikoisiini tulee, niin peli on selvä: LULULEMON.

Siitä lienee jo pian 10 vuotta kun tutustuin tähän -98 perustettuun vancouverilaiseen brändiin, joka spesialisoituu eritoten joogavaatteisiin. Luistelupiireissä vaatteet saivat suuren suosion, jonka jälkeen Luluja onkin nähty kaikenlaisten Hollywood-starojen päällä ja brändin kasvuvauhti on ollut hurja.

Perus trikoista pulitat helposti 90€. Se on paljon, mutta vuosia kestäneen rottakokeen perusteella voin sanoa että “saat rahasi takaisin” koska et joudu ravaamaan ostelemassa joka toinen päivä uusia pöksyjä. Ehdoton lempparimallini on kalssinen Wunder Under, mutta kuvissa näkyvä Align Pant II on myös aiiivan ihana. Tämän tuntuman sanotan olevan “naked” kun taas wunder under on vähän napakampaa/paksumpaa materiaalia.

Trikoissa tykkään huippumateriaalin lisäksi niiden yksinkertaisuudesta ja korkeammasta vyötäröstä. Kuinka kiva on joogailla pehva pystyssä ja heilua pää alaspäin kun ei tarvitse pelätä housujan valumista tms yhtä ärsyttävää. Luluja ei tarvitse olla kiskomassa ylöspäin, ne halaavat sut sisäänsä ja pysyvät paikoillaan. Voiko muuta enää pyytää?

Lähin Lululemonin liike on Tukholmassa ja nettiputiikki kyllä toimittaa hyvin Suomeen. Silti kannatan tällaisissa sen oman koon tsekkaamista sovittamalla ennen kuin törsäät rahat näin hintaviin tuotteisiin.

Ihan sattumalta huomasin että Markullakin on näissä kuvissa päällään Lulun shortsit. Miehillekin löytyy vaikka jos mitä kivaa!

Postaus ei ole sponsoroitu – valitettavasti! 😉

Nämä trikoot ovat olleet jo vuosia yhdet vaatekaappini lempikappaleista! Kiskaisen trikoot usein päälleni myös lennoille ja miksei siistin asun kera ihan töihinkin athlreisure-tyyliin.

Kertokaapas, mitkä on teidän lempparitrikoot ja miksi?

x,

Petra

PS. Kai muuten testaatte joogatrikoita pukkarissa aina sellaisen megapyllistyksen kera?! Jos ette niin vinkkaan tekemään näin! Huomaat kankaan laadun ja sen läpinäkyvyyden. Välillä ihastun joihinkin trikoisiin ihan täysillä, mutta sovituksen jälkeen hyllytän ne, sillä en halua pikkareideni panda-kuvioiden näkyvin naapuri joogille asti. LOLZ!

Travel

HOTELLIRAKKAUTTA BERLIINISSÄ – FAVORITE HOTEL IN BERLIN

“Excuse me miss but our hotel policy forbids taking pictures up here on the pool terrace and on the second highest restaurant floor.”

Kuulimme tämän huomautuksen hotellin ystävälliseltä kattoterden tarjoilijalta samalla sekunnilla kun istahdin tuohon altaan reunaalle.

Ooops, sorry! Entschuldigung! Meiltä oli mennyt kietokyltit ihan ohi.

Olin lukenut Vilman blogista Berliinissä sijaistevasta Soho House-hotellista  ja Ed Sheeranin keikan pakottaessa meidät Berliiniin (tiedän – tosi rankkaa) tiesin missä toivoisin yöpyväni.

Soho House on Lontoon Sohosta lähtöisin oleva hotelliketju, jonka hotelleja et löydä normaaliin tapaan vaikkapa hotels.comista tai Momondosta. Laitoimme hotellille mailia ja saimme varausta varten linkin. Click, reservation done!

Pitkällä saksalla osasin juuri ja juuri todeta; perfekt!

En kuitenkaan osannut odottaa hotellilta niin suurta vaikutusta jonka heti aulaan astuttuani respassa sain.

Hotelli tarjosi upgreidausta (sori finglish) edukkaaseen hintaan ja Markkuhan tarttui syöttiin 😉

Soho House on hieman hinnakkaampi, mutta ei silti ryövää kaikki reissurahoja. Huoneen saa 200 euron molemmin puolin. Kaikilta palveluiltaan hotelli on todella kohtuuhintainen. Tästä lisää kohta.

Upeasta ulkokuoresta ja palvelustaan huolimatta hotelli ei tavoittele riku-rikkaita, vaan pikemminkin luovan alan ihmisiä. Tämän huomasi jo siitä, että hotellin asukkaat olivat tosi rennosti pukeutuneita. Ei mitään pukumiehiä.

Huoneemmehan nyt oli superkiva köökkeineen kaikkineen.

Markulle löytyi essukin, joten sain laitettua miehen heti hellan ja nyrkin väliin.

Simpukkapataa ja lasi valkkaria kiitos!

Zack, zack! Laitahan töpinäksi!

Siitä vaan reseptikirja auki ja kokkaamaan!

Keittiö on aina hotellihuoneissa kiva bonus, mutta tällä kertaa ravintolatarjonta veikin voiton.

Berliini on tosi kiva kaupunki tällaisille herkkusuille. Jos kenties seurasit meidän meininkiä instastooreissa (@petrakorpi) niin tiedät ettei lusittu lomaa ihan tyhjin masuin.

Hotellilla syömämme lounasbuffa (15e) oli yksi parhaista koskaan. Paljon eri salaatteja ja kaikenlaista fressiä kamaa suoraan hiiligrillistä. Tämä oli leivonnaisvyöryn välissä tosi tervetullutta.

Huoneen kylppäritilat kaikkine yksityiskohtineen olivat ihan huvittavan hyvät.

Tamponeista, sheiveriin ja kondomeista korvatulppiin – kaikkea löytyi aasta ööhön. Suihkugeelit eivät päässeet ihan hetkessä loppumaan.

Alimmaisen kerroksen kauneushoitola oli Suomen hintoja tuntuvasti alhaisempi. Kulmien värjäys “luomuvärillä” kympillä, check!

Hotellin sali oli myös ihan dream come true (ja tuikitarpeellinen siinä leivonnaisähkyssä). Soho House myy jäsenyyttä, joka oikeuttaa saliin ja hotellien muiden palveluiden käyttöön. Tämä tarkoitti, että esimerkiksi kattoterassin tunnelma oli tosi kiva, sillä hotellivieraiden lisäksi sieltä löytyi paljon paikallisia “jäseniä”. Ihan pelkkänä turistina et tuonne pääse. Kivaa eksklusiivisuutta.

Sali oli iso ja tilava. Oli laitteita, jumppasaleja ja kaikki uudet pelit ja vehkeet. Raffit betoniseinät antoivat lisäpotkua treeniin!

Kuten jo mainitsinkin, kaksi ylintä kerrosta (kattoterde uima-altaineen ja toinen ravintolakerros) olivat puhelinvapaita. EI KUVIA upeista aamiasannoksista tai rosé-lasillisilta poolin ääreltä. Ei puheluita kesken dinnerin, eikä liian kovaa puhelimeen hölöttäviä häiriköitä. Ei snäppiä eikä instastooreja. Aluksi homma tuntui oudolta – tottumus kuvien ottoon kun on sen verran kovaa luokkaa, mutta sitten tajusin että sehän oli silkkaa LUKSUSTA!

Upea konsepti, kannatan!

Useinkaan emme viettele paljoa aikaa hotellilla mutta Soho House oli niin kutsuva ja rento, että istuttiin useammassakin ravintolassa viinittelemässä ja nauttimassa hinta-laatusuhteeltaan mainioista ravintoloista.

Näiden lisäksi room-serviisikin tuli testattua kun Edin keikan jälkeen iski hirmuinen nälkä. Puhelu ja valehtelematta 4minuuttia niin club sandwich ja kulhollinen jätskiä odottivat ovella. Ripeää ja maukasta toimintaa.

Check-outin jälkeen meitä pyydettiin odottamaan taksia aulan sohvilla. Tästä kuski tuli saavuttuaan pyytämään meidät autoon. Plus-pisteet tästäKIN.

Joko hehkutin tarpeeksi?

Tahtoo takaisin Berliiniin!

x,

Petra